Niin siinä taas kävi. Olen istunut täällä Aijalan vanhan kaivostornin varjossa koko kesän ja
sain Lohjan Casanovan läpikirjoitettua pari viikkoa sitten.
Aikamoinen pläjäys yhteen putkeen. Ja aivan erilainen kirja kuin yksikään edellisistä. Sekä aiheeltaan että rakenteeltaan.
Noh, katsotaan, onko mulla enää asiaa Lohjalle, kun kirja julkistetaan joskus 2012 lopulla :)
Tuttuja juttuja ja fiktiivisiä puolitunnistettavia ihmisä.
Draaman vuoksi suurin osa potkii tutkainta vastaan jollain omalla konstillaan.
Rakkaudestahan siinä on kysymys. 'Yhden kerran elämässä, tuliruusu aukee...' kirjoitti joku naisrunoilija Onervan aikoihin, en muista enää kuka.
Ja viettihän Casanovakin oikeasti yhden yön Henriettensä kanssa... No sittenpähän näette.
Yksin olo ei oo hassumpuaa. Tai alkaa nyt olla jotenkin parempaa kuin ensimmäiset kuukaudet. Yksinhän minä olin edellisenkin kesän, mutta asuin sentään Lohjalla ja tapasin ystäviä ja koin jotain ainutlaatuista myöskin.
Tähän kesään sellaista ei ole tahtonut sopia. Mutta ehkäpä sekin tässä on juuri kehittymässä. Vaikka
toisaalta ikä painaa jo, ei jaksais enää etsiä elämänkumppania niin energisesti kiun ennen.
Onneksi sain luovan kirjoittamisen kurssin vedettäväksi loppuvuodeksi ja jos hyvin käy niin koko ensi vuodeksi. Talloudellisesti mainiota myöskin. Spiikkihommat jatkuu niinkuin ennenkin.
Taivaanrannan perillinen tuli siis juuri painosta, sitä saa vaikka suomalainen.comista netistä, yksi arvio jo siitäkin tuli, kiitos Reertalle, joka teki sellaisen Elisanetin Mestaan: http://www.mesta.net/kirjat/arvostelut/
Kirje Rosalle lähti etsimään (uutta, isompaa) kustantajaa jo pari viikkoa sitten, Lohjan Casanova siis omassa editissä työpöydällä, ja ihan ihka uusi romaani 'Elämäni huorana'-mieskirja lähti tällä viikolla käyntiin. Töitä riittää, enkä osaa olla tekemättäkään.
Jouten ollessa tahtoo viiniä mennä liikaa. Pakko toimerrella kirjoitusten parissa.
Nyt pikku breikki viikonloppuna, kun menen Turkuun kirjamessuille julkistam,aan Taivaanrannan perillistä ja tapaamaan ystäviä.
En tiedä kauanko asun täällä kaivoksen vieressä, mutta ei tässä sen kummempaa kiirettä
ole lähteä, vuokra on halpa ja HKI ja TKU on lähellä ja tietty lohjalaiset ystävät. Joista tosin Peppiina ehti jo lähteä espnajaan vuodeksi opiskelemaan. Adios!
Mutta nyt tässä paikassa ja näillä eväillä. Huomenna sitten ehkä taas jotain muuta.
Pirteää ja sirpsakkaa syksyä,
--Jussi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti